Fukamushicha

Kun maistoin ensimmäistä kertaa Gyokuroa, tunsin hyvin voimakkaan ja oudon tujahduksen jotain erikoista makua. En voi sanoa pitäneeni siitä, mutta kiinnostuin teestä ja jätin sen mieleeni hautumaan. Nyt paremmin tietäväni ymmärrän maistaneeni maun olleen umami, yksi viidestä perusmausta, joka on läheinen makean kanssa, ja olen jo ehtinyt oppia pitämään siitä niin, että osaan arvostaa teeharrastajien korkeimmalla portaalla olevia japanilaisia vihreitä teitä.

Fukamushicha (japaniksi 深蒸し茶, tarkoittaa syvähöyrytettyä teetä) tuoksuu tumman umamiselle, muttei yhtä voimakkaan läpitunkevalta kuin Gyokuro Asahi, mikä johtunee sen poikkeuksellisesta käsittelytavasta, jossa lehtiä höyrytetään pidempään kuin normaalisti hapettumisen estämiseksi. Se on väriltään kauniin tummanvihreää ja täyteläistä ja kupissa voi nähdä pienten haituvien uiskentelevan.

Fukamushichan maku on tumma, tummempi kuin muun muassa Tamaryokuchassa tai senchassa. Se on täyteläinen ja kevyen umaminen, kaksi elementtiä jotka tasapainottavat hyvin toisiaan. Täyteläisyydestään huolimatta siinä on kuivaan ruohoisuuteen viittaavia elementtejä, mutta ne eivät ole hallitsevia. En nimittäin ole vieläkään oppinut pitämään voimakkaan ruohoisesta ja vegetaalisesta teestä, jollaisia jotkin erityisesti kiinalaiset ja korealaiset vihreät teet ovat.

Toinen haudutus on lempeämpi ja tasapainoisempi. Kun tummuus ja vegetaalisuus jäävät taka-alalle, umamin maku pääsee paremmin esille. Löydän jopa hyvin kevyttä hedelmäisyyttä, kunhan tee hieman jäähtyy (mitä ei onneksi/valitettavasti tarvitse odottaa kauaa). Kolmas haudutus alkaa olla makuuni jo hieman liian mieto, mutta siinäkin nousee esille kevyt ja lempeä umamisuus.

En voi sanoa olevani vieläkään erityisen hurahtanut japanilaisiin teihin, mutta sen verran makuaistini on kuitenkin kehittynyt, että huomaan nykyisin viehättyväni enemmän yhä kevyemmistä teistä, enkä enää etsi samalla tavalla vahvoja makuelämyksiä kuin vielä puoli vuotta sitten. Kai tämä on ensimmäinen askel kohti vastuutonta rahankäyttöä ja opiskelijabudjetin paukkumista, näillä teillä kun on tapana olla kalliimpia...

Joululomalla vanhempieni luona haudutellessani jouduin operoimaan täysin vaistojeni varassa, sillä olin autuaasti unohtanut lämpömittarini kotiin. Olen kuitenkin teeharrastukseni aikana oppinut arvioimaan ajan melko hyvin, tai niin ainakin luulin, kunnes tein ensimmäisestä haudutuksesta aivan liian vahvaa ja kitkerän kirpeää...

Fukamushicha
1 tl / 2 dl
65 °C
1. haudutus: 1:30 minuuttia
2. haudutus: 1 minuutti
3. haudutus: 1:40 minuuttia